Sahalan Kartanon Metsätalous / Forestry in Sahala Estate

Sahalan Kartanon metsäpinta ala on 895 ha. Turvemaita on noin kuudes osa, kuivia kankaita ei juuri olenkaan. Vähätuottoista kalliomaata on joitakin kymmeniä hehtaareja. Pääasiassa maat ovat siis tuoreita ja hyväkasvuisia kankaita. Useilla alueilla havupuusto on ollut vallitsevana ainakin 100-200 vuotta. Maan viljavuuden säilyttämiseksi lehtipuukierron saaminen tähän väliin ja tehokas maan muokkaus sekä kosteilla paikkoilla hyvän peruskuivatuksen ylläpitäminen on vältämätöntä. Nykyinen keskikasvu on noin 6-7 m3/ha. Metsä on hoidettu metsätaloussuunittelmien mukaan vuodesta 1964.

***

Sahala Estate's forest area is 895 hectars. Approx 6th of it is peat ground, dry peaty forest there's hardly at all. Less productive rock ground there's some ten hectars. Mainly soil is fresh and well growing ground. In several areas firtrees have been dominating at least 100-200 years. Adding leaf trees to this point is very usuful and necessary for maintaining the richness of the ground. Current growth is approx 6-7 m3/hectar. Forest has been treated according to forestry plans since 1964.

korpikuusikko_15m3v2.jpg
                                 Kuusikko 30 v. / Spruce forest 30 yrs

Historia / History

   Sahalan tila (silloinen Tyyrinvirran Rälssi) on liitetty verorekisteriin 1596. Silloinen omistaja oli Savonlinnan Linnanrouvi kustaa Finkke. Metsätalouden historiassa tärkeä ja vielä nykyiseen tilanteeseen vaikuttava asia on 1800-luvun lopun voimakkaat karsintahakkuut, jotka kuorivat metsistä parasta perintöainesta. Karsintametsien aluskasvuksista myös on kasvatettu valtapuustoa. Joitakin tällaisia kuvioita on vielä jäljellä odottamassa päätehakkuuta. Näille kuvioille tyypillistä on huonokasvuisuus ja lahoaminen. Onneksi niiden osuus on pieni ja ne häviävät seuraavan 15 vuoden aikana kokonaan.
   Johannes eli Jussi Jalkanen (isäntänä 1908-1955 ja metsien omistajana vuoteen 1964) teki harsituissa metsissä laajamittaisesti risusavottaa, kaivatti lapiolla metsäojia kymmeniä kilometrejä jo 1930 luvulta lähtien ja alkoi istuttaa taimia metsään (mikä herätti siihen aikaan kovasti kummastusta). Hän säästi metsiään niitä hakaamatta kunnes hakkasi 15.000 m:3 vuonna 1957. Se oli sinä vuonna suurin yksityinen metsäkauppa Suomessa.
    Johanneksen jälkeen hänen poikansa maa- ja metsätieteiden maisteri, metsänhoitaja Jukka Jalkanen hoiti Sahalan metsiä (1964-1978) niitä huolellisesti kasvatellen ja varovasti uudistaen ja harvennellen. Hänelle oli tyypillistä kuusen suosiminen ja erittäin huolellinen taimikonhoitotyö.
   Vuodesta 1978 metsien hoidosta on vastannut tilan nykyinen isäntä agronomi Veli-Jussi Jalkanen. Viimeisen noin 30 vuoden aikana on metsissä toteutettu seuraavat perusparannukset:
       -  100 km ojituksia
       -  16 km metsäautoteiden rakentamista
       -  250 ha turvemaiden tai paksuturpeisten kankaiden tuhkalannoituksia puun kuoren tuhkalla
       -  boorin puuteen vuoksi terveyslannoituksia n.200 ha alueella (vuosina 2004-2008)
***
Sahala Estate has been attached to the tax register in 1596. Owner at that time was Savonlinna's bailiff Kustaa Fincke. Important in the history of forestry and the current situation, yet impressive thing is the late 1800s strong harvesting work, which exfoliate the best forest genetic resources. Huge trees have been growth of this harvested forest. Some of these patterns are still waiting to be harvested. Fortunately, their part is small and they disappear in the next 15 years altogether.
Johannes  same as Jussi Jalkanen (owner of the Estate between 1908-1955 and owner of the forest until 1964) made a lot of harvesting and made tens of kilometres of ditches since 1930s and began to plant young trees to forest. At that time that raised a lot of confusion. He was saving his forest  until 1957 when he harvested 15 000 m3. That was the biggest private wood deal in Finland in 1957.
After Johannes his son Jukka Jalkanen, the graduate student of forestry, took care of the forest (1964-1978). Jukka Jalkanen was growing the forest very economically and harvesting when needed. It was typical for him to prefer spruce and to be very careful with young trees.
Since 1978 agronomist Veli-Jussi Jalkanen has taken care of Sahala Estate's forest. Within last 30 years there has been made the following improvements:
- 100 km dicthes done
- 16 km forest roads done
- 250 hectars of peat grounds fertilized
- between 2004 and 2008 several fertilizies due to lack of boron
 
2kl_mnnikk.jpg
                                      Männikkö 20 v. / Pine forest 20 yrs

Tavoitteet / Goals

Tavoitteena seuraavan 30 vuoden aikana Sahalan metsätaloudessa on saada keskikasvu nostettua 10 m:3/ha. Sahalan metsissä tavoitteina ovat olleet moninaiskäytön ja tehokkaan metsän ja arvopuun kasvatuksen yhdistäminen. Metsien halutaan myös olevan avaria, valoisia, terveitä ja kivoja retkeily- ja virkistysympäristöjä, jossa puiden lisäksi viihtyvät ihmiset, erilaiset eläimet ja muutkin kasvit.

***

The goal within next 30 years is to get a growth of forest to rise 10 m3 per hectar. In the forest of Sahala the goal has been to unite effective and multible use of forest with the growth. We want the woods to be open, light, healthy and nice for outdoor activities, where also people, different animals and plants will enjoy.

 joulukuusi-shklinja.jpg

             Joulukuusi viljelmä / Christmas tree plantation

Nykyiset metsän kasvatusmenetelmät ja periaatteet / Current procedures of growth and principles in forestry

Sahalan metsätaloudelle on nykyään tyypillistä intensiivisyys ja innovatiivisyys. Kiertoaika tavoitteet ovat seuraavat: koivu 40v, kuusi ja lehtikuusi 50v ja mänty 60v. Lehtikuusta kasvatetaan myös ympäristörakentamisen tulevaisuuden myrkyttömäksi ja lahonkestäväksi vaihtoehdoksi.

***

Intensivity and innovativity is typical for forestry in Sahala. Turnout goals are: spruce 40 yrs, fir trees 50 yrs and pine 60 yrs. Fir trees are also raised for the future's poisonless and rot broof choise.

Metsätuotannossa toteutetaan seuraavia periaatteita / The following principles are used in forestry:             

  •   Pyritään tuottamaan puuta mahdollisimman tehokkaasti tiedossa olevien kasvutekijöiden mahdollisuuksien mukaan optimoiden.      Metsäekosysteemi pidetään niin elinvoimasena, vaihtelevana ja viihtyisenä kun mahdollista.
  •   Metsätalouden hoito perustuu suunnitteluun ja jatkuvaan kehittämiseen ja uuden tiedon seuraamiseen.
  •   Taimiaines ostetaan perinnöllisesti mahdollisimman laadukkaana (paitsi koivikoiden alle tulevat luonnon alikasvuskuusikot).
  •   Maanmuokkaus toteutetaan tehokkaasti niin että samalla tehdään ajourat, istutusmättäät ja ojat.
  •   Metsämaista korjataan ravinnepuutteet kuten esimerkiksi boori vanhoilla kaski-, haka ja laidunmailla sekä typpi vartuneissa metsissä.
  •   Kiertoaika minimoidaan mm. ajallaan toteutetuilla taimikonhoidolla ja harvennuksilla.
  •   Ensiharvennukset toteutetaan mahdollisimman aikaisin jotta kasvu saadaan kohdistumaan valtapuihin ja puut järeytymään mahdollisiman aikaisin.
  •   Metsätaloudessa toteutetaan 2 harvennuksen menetelmää, siis yksi väljennys ensiharvennuksen lisäksi.  
  •   Uudistusviljelys eli istutukset toteutetaan heti puun päätehakkuuta seuraavana kesänä ja yleensä pienillä taimilla jotka karaistuvat nopeasti luonnonmukaisesti ja siten eivät ole yhtä tuhoherkkiä kuin suuret taimet. 
  •   Turvemaille levitetään puunkuoren tuhkaa kerran puuston kiertoaikana.
  •   Kuusipuusukupolven jälkeen perustetaan lehtimetsä, eikä ainakaan toista kuusikkoa puuston terveystilan takia.
  •   Ojia perataan tarpeen mukaan jotta liika vesi ei pääse haittaamaan.
  •   Taimikon kasvatustiheys riipuu puulajista. Kuuset saavat eniten tilaa, sitten koivu mutta mäntyä kasvatetaan "tiukassa sivupuristuksessa" laadun parantamiseksi.

***

  • Try to produce the trees in most efficient way according to optimized growth factors possibilities. Forest eco system is kept lively, varying and as cosy as possible.
  • Care of the forestry is based on to the planning and constant to the developing and to following new information.
  •  Quality in young trees which are bought and planted is kept genetically good.
  • Changes of land are actualized efficiently so that on same are made logging roads, planting cram and dikes.
  • From woodland are fixed nutrient deficiencies such as borium with the old casque, clasp and on the grazing and nitrogenous in old forests.
  • Minimizing the turnout time for example with correct timing of harvesting, planting etc.
  • First harvestings are made as early as possible so that the growth can be maximized in main trees.
  • 2 harvests are made in forestry. One loose harvest and the first harvest.
  • Reform cultivation, new plantation is actualized immediately end loggings of the tree on the next as summer and generally on small plant which harden quickly naturally and thus are not equally devastation sensitive as large seedlings.
  • Ash of the bark is spread to the peat ground  once during the growth.
  • A fir tree forest is planted after spruce generation. Never another spruce plantation at least for forest's health's sake.
  • Dikes are cleansed according to need so that too much water does not get to hinder.
  • Density of new trees depends on tree type. Spuces will get most space, then fir tree but pines are raised in tight to make better quality.
lehtikuusimets.jpg
Lehtikuusimetsä / Larch forest

 Metsätuotannossa on toteutettu seuraavat innovaatiot / The following innovations have been accomplished:

  1. Oma patentoitu tuhkanlannoituskone jolla turvemaat tuhkattiin 1980 -luvun alussa.
  2. Itse kehitetty vesakon alkuraivauksen työkalu Raksu joka perustuu järeisiin saksiin joiden kärki roikkuu kiinni valjaissa kumilla ja jossa on näppärä kantokäsittelylaite. Halpa, terveellinen ja meluton tapa hoitaa taimikoita.
  3. Ajouramenetelmä. Siinä kaivetaan kaivurilla istutettavalle alalle 3 m leveät ojat 20 metrin välein ja ojamaat nostetaan ojien väliin esim. 1400 mättääksi/ha. Menetelmällä saadaan monia teknisia ja taloudellisia hyötyjä.
  4. Boorilannoitteen levittäminen konsentroituna soluboorina moottorireppuruiskulla 10 g/ha eli 2 kg B alkuainetta miestyönä.

***

  1. Own patented ash fertilization machine whereby peat countries were cremated in the beginning of 1980.
  2. Self developed tool Raksu for first harvest which is like massive sissors system. Cheep, healthy and noiceless way of taking care of young trees.
  3. Drive track system. You dick 3m wide dikes every 20 metres and the spare land is set into piles between these dikes. This systems brings out many technical and financial benefits.
  4. Boron fertilizer is spreaded with bag pack fretilizers by men 10g / hectar.
auo_mtstys.jpg
Ajouraojitettu ja mätästetty uudistusala / Drive track system
 
2v_auo_ko_taimikko.jpg

 2 v. taimikko / Plantation 2 yrs

 

auo_riukukoivikko.jpg
Riukukoivikko / Birch forest
 
auo_visakoivikko.jpg

  Visakoivikko / Birch forest

ensiharv_koivikko.jpg Ensiharvennettu koivikko / First time harvested birch forest
 
lehtikuusitaimikko.jpg