Sahalan Kartanon Metsätalous

Sahalan Kartanon metsäpinta-ala on 895 hehtaaria. Pääosa metsämaasta on tuoretta, hyväkasvuista kangasmaastoa. Pinta-alasta noin kuudenosa koostuu turvemaasta. Kuivia kankaita on hyvin vähän ja vähätuottoista kalliomaata on joitakin kymmeniä hehtaareja. Useilla alueilla havupuusto on ollut vallitsevana ainakin 100 – 200 vuotta. Maan viljavuuden säilyttämiseksi lehtipuukierto ja tehokas maan muokkaus sekä kosteilla paikkoilla hyvän peruskuivatuksen ylläpitäminen ovat välttämättömiä. Nykyinen keskikasvu on noin 6 – 7 m³/ha. Metsää on hoidettu metsätaloussuunnitelmien mukaan aina vuodesta 1964. 

METSÄTALOUDEN HISTORIAA

Sahalan tila (silloinen Tyyrinvirran Rälssi) on liitetty verorekisteriin vuonna 1596. Silloinen omistaja oli Savonlinnan Linnanrouvi kustaa Fincke. Metsätalouden historiassa tärkeä, ja vielä nykyiseenkin tilanteeseen vaikuttava asia on 1800-luvun lopussa tehdyt voimakkaat karsintahakkuut, jotka kuorivat metsistä parasta perintöainesta. Karsintametsien aluskasvuksista on kasvatettu valtapuustoa. Tilalla on edelleen joitakin tällaisia kuvioita jäljellä päätehakkuuta odottamassa. Näillä kuvioilla puut kasvavat tyypillisesti huonosta ja lahoavat.

 ~Johannes eli Jussi Jalkanen oli Sahalan Kartanon isäntänä 1908 – 1955 ja metsien omistajana vuoteen 1964. Hän teki karsituissa metsissä laajamittaista risusavottaa, kaivatti lapiolla jo 1930 –luvulta lähtien kymmeniä kilometrejä metsäojia sekä alkoi istuttaa taimia metsään, mikä herätti hänen aikanaan laajaa kummastusta. Hän säästi metsiään niitä hakaamatta, kunnes vuonna 1957 hakkautti metsistään 15.000 m³. Se oli sinä vuonna suurin yksityinen metsäkauppa Suomessa.

 ~Johanneksen jälkeen hänen poikansa maa- ja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja Jukka Jalkanen hoiti Sahalan metsiä 1964 – 1978. Hän kasvatti tilan metsiä huolellisesti niitä varovasti uudistaen ja harvennellen. Hänelle oli tyypillistä kuusen suosiminen ja erittäin huolellinen taimikonhoitotyö.

 ~Vuodesta 1978 metsien hoidosta on vastannut tilan nykyinen isäntä agronomi Veli-Jussi Jalkanen. Viimeisen noin 30 vuoden aikana on metsissä toteutettu seuraavat perusparannukset:

       -  100 km ojituksia

       -  16 km metsäautoteiden rakentamista

       -  250 ha turvemaiden tai paksuturpeisten kankaiden tuhkalannoituksia puun kuoren tuhkalla

       -  boorin puuteen vuoksi terveyslannoituksia n.200 ha alueella (vuosina 2004 – 2008)

TAVOITTEET

 Sahalan Kartanon metsätalouden tavoitteena on nostaa keskikasvu seuraavan 30 vuoden kuluessa 10 m³:iin /ha. Kiertoaikatavoitteet ovat seuraavat: koivu 40 v., kuusi ja lehtikuusi 50 v. ja mänty 60 v. Tavoitteena on lisäksi yhdistää metsän moninaiskäyttö ja tehokas metsän ja arvopuun kasvatus. Sahalassa metsien halutaan kasvavan avarina, valoisina ja terveinä, jolloin ne tarjoavat mukavan retkeily- ja virkistysympäristön, jollion puiden ohella metsissä viihtyvät niin ihmiset, erilaiset eläimet kuin muutkin kasvit.

Poikkileikkaus 1970-luvulla puolukkatyypiseen metsään istutetusta puusta. Puun kasvua voidaan arvioida sen lustoista.

NYKYISET METSÄN KASVATUSMENETELMÄT JA PERIAATTEET

Sahalan metsätaloudelle on nykyään tyypillistä intensiivisyys ja innovatiivisyys. Lehtikuusta kasvatetaan myrkyttömäksi ja lahonkestäväksi vaihtoehdoksi tulevaisuuden ympäristörakentamisen tarpeisiin.

Metsätuotannon periaatteita:

Periaatteena on tuottaa puuta mahdollisimman tehokkaasti optimoimalla tiedossa olevat kasvutekijät. Metsäekosysteemi pyritään pitämään mahdollisimman elinvoimasena, vaihtelevana ja viihtyisänä.

•   Metsätalouden hoito perustuu suunnitteluun ja jatkuvaan kehittämiseen ja uuden tiedon seuraamiseen
•   Taimiaineksena käytetään perinnöllisesti mahdollisimman laadukkaita ostotaimia (koivikoiden alle tulevien alikasvustokuusikoiden annetaan kuitenkin kasvaa luontaisesti)
•   Maanmuokkaus toteutetaan tehokkaasti niin, että samalla tehdään ajourat, istutusmättäät ja ojat
•   Metsämaiden ravinnepuutteet korjataan, kuten boorinpuutos vanhoilla kaski-, haka- ja laidunmailla sekä varttuneiden metsien typenpuutos
•   Kiertoaika minimoidaan muun muassa ajallaan toteutetun taimikonhoidon ja harvennuksien avulla.
•   Ensiharvennukset toteutetaan mahdollisimman aikaisin, jotta kasvu saadaan kohdistumaan valtapuihin ja puut järeytymään mahdollisiman aikaisin.
•   Metsätaloudessa toteutetaan kahden harvennuksen menetelmää tekemällä yksi väljennys ensiharvennuksen lisäksi
•   Uudistusviljelys eli istutukset toteutetaan heti puun päätehakkuuta seuraavana kesänä ja yleensä pienillä taimilla, jotka karaistuvat nopeasti luonnonmukaisesti ja eivät ole siten yhtä tuhoherkkiä kuin suuret taimet 
•   Turvemaille levitetään puuston kiertoaikana kerran puunkuorituhkaa
•   Kuusipuusukupolven jälkeen kasvualueelle perustetaan yleensä lehtimetsä, eikä toista kuusikkoa puuston hyvän terveydentilan säilymiseksi
•   Ojia perataan tarpeen mukaan, jotta puiden kasvu ei kärsi liiasta märkyydestä
•   Taimikon kasvatustiheys  riippuu puulajista. Kuuset saavat eniten tilaa, sitten koivu, mutta mäntyä kasvatetaan "tiukassa sivupuristuksessa" laadun parantamiseksi.

Forestry in Sahala Estate

HISTORY

Sahala Estate has been attached to the tax register in 1596. Owner at that time was Savonlinna's bailiff Kustaa Fincke. An important thing in the history of forestry and the current situation is the strong harvesting work done in the late 1800s which exfoliate the best forest genetic resources. Later huge trees have been grown of this harvested forest. Some of these patterns are still waiting to be harvested. Fortunately, their part is small and they disappear in the next 15 years altogether.

~Johannes “Jussi” Jalkanen (the owner of the Estate 1908 – 1955 and the owner of the forests until 1964) made a lot of harvesting and tens of kilometers of ditches since 1930s and began to plant young trees to forest. At that time that raised a lot of confusion. He was saving his forests until 1957 when he harvested 15 000 m³. That was the biggest private wood deal in Finland in 1957.

 ~After Johannes his son Jukka Jalkanen, the graduate student of forestry, took care of the forest years1964 – 1978. Jukka Jalkanen was growing the forest very economically and harvesting only when it was needed. It was typical for him to prefer spruce and to be very careful with young trees.

 ~Since 1978 agronomist Veli-Jussi Jalkanen has taken care of Sahala Estate's forests. Within last 30 years there has been made the following improvements:

- 100 km ditches

- 16 km forest roads

- 250 hectares of peat grounds fertilized

- During 2004 -  2008 several fertilizes due to lack of boron

GOALS

The goal in forestry within the next 30 years is to get a growth of forest to rise 10 m³ /hectare. Turnout goals are: birch 40 years, spruce 50 years and pine 60 years. One of the goals is also to unite effective and multiple use of forest with the growth. We want the woods to be open, light, healthy and nice for outdoor activities, where also people, different animals and plants will enjoy.

CURRENT PROCEDURES OF GROWTH AND PRINCIPLES IN FORESTRY

Intensiveness and innovativeness are both typical for forestry in Sahala. Fir trees are also raised for the future nonpoisonous and rot resistant choice.

  The following principles are used in forestry:            

• Try to produce the trees in most efficient way according to optimized growth factors possibilities. Forest ecosystem is kept lively, varying and as cosy as possible
• Care of the forestry is based on to the planning and constant to the developing and to following new information
• Quality in young trees which are bought and planted are kept genetically good
• Changes of land are actualized efficiently so that logging roads, planting cram and dikes are done at the same time
• Woodland is fertilized to fix nutrient deficiencies such as boron at the old slash and burn lads, clasp and pastures and nitrogen in old forests
• Minimizing the turnout time for example with correct timing of harvesting, planting etc.
• First harvestings are made as early as possible so that the growth of the main trees can be maximized
• 2 harvests are made in forestry: loose harvest and first harvest
• Reform cultivation, new plantation is actualized immediately after end loggings of the tree on the next as summer and generally on small plant which harden quickly naturally and thus are not      equally devastation sensitive as large seedlings
• Ash of the bark is spread to the peat ground once during the growth cycle
• A deciduous forest is planted after a spruce  generation to avoid plant diseases
• Dikes are kept clean to avoid too wet soil which is not good for roots of trees
• Density of the plants depends of species of tree. Spruce will get most space, then birch and pine trees are raised in tight to make better quality.

 The following innovations have been accomplished:

1. Own patented ash fertilization machine whereby peat soils were fertilized in the beginning of 1980.
2. Self developed tool “Raksu” for first harvest. Tool consist massive scissors system. This tool is cheap, healthy and noiseless way of taking care of young trees.
3. Drive track system. You dick 3 m wide ditch every 20 meters and the spare land is set into piles between these ditches. This system brings out many technical and financial benefits
4. Boron fertilizer by which boron is spread with backpack fertilizers by men.

  Joulukuusiviljelmä / Christmas tree plantation

  Visakoivikko / Birch forest