Sahalan Kartanon Metsätalous

Sahalan Kartanon metsäpinta-ala sivutiloineen on 1010 hehtaaria. Pääosa metsämaasta on tuoretta, hyväkasvuista kangasmaastoa. Pinta-alasta noin kuudenosa koostuu turvemaasta. Kuivia kankaita on hyvin vähän ja vähätuottoista kalliomaata on joitakin hehtaareja. Useilla alueilla havupuusto on ollut vallitsevana ainakin 100 – 200 vuotta. Kartanon metsiä hoidettiin jatkuvan kasvatuksen eli harsintahakkuiden keinoin 1900 luvun alkuun asti, jonka takia ne olivat surkeassa kunnossa Johannes "Jussi" Jalkasen tullessa isännäksi v. 1908. Maan viljavuuden säilyttämiseksi lehtipuukierto ja tehokas maan muokkaus sekä kosteilla paikkoilla hyvän peruskuivatuksen ylläpitäminen ovat välttämättömiä. Nykyinen keskikasvu on noin yli 9 m³/ha. Metsää on hoidettu metsätaloussuunnitelmien mukaan aina vuodesta 1964. 

METSÄTALOUDEN HISTORIAA

Sahalan tila (silloinen Tyyrinvirran Rälssi) on liitetty verorekisteriin vuonna 1596. Silloinen omistaja oli Savonlinnan Linnanrouvi kustaa Fincke. Metsätalouden historiassa tärkeä, ja vielä nykyiseenkin tilanteeseen hieman vaikuttava asia on 1800-luvulla tehdyt voimakkaat harsintahakkuut, jotka kuorivat metsistä parasta perintöainesta. Harsintametsien aluskasvuksista on kasvatettu valtapuustoa. Näillä kuvioilla puut kasvoivat tyypillisesti huonosti ja lahosivat varhain. Näin alkunsa saaneet kuviot on nyt lähes kaikki uudistettu terveiksi ja hyvin kasvaviksi.

 ~Johannes eli Jussi Jalkanen oli Sahalan Kartanon isäntänä 1908 – 1955 ja metsien omistajana vuoteen 1964. Hän teki harsituissa metsissä laajamittaista risusavottaa, kaivatti lapiolla jo 1930 –luvulta lähtien useita kilometrejä metsäojia sekä alkoi istuttaa taimia metsään, mikä herätti hänen aikanaan kummastusta. Hän säästi metsiään niitä hakaamatta, kunnes vuonna 1957 hakkautti metsistään 15.000 m³. Se oli sinä vuonna suurin yksityinen metsäkauppa Suomessa. Valitettavasti tässäkin hakkuussa tehtiin paljon ylharvennusta, mistä Jukka Jalkanen oli kovin pahoillaan.

Johanneksen jälkeen hänen poikansa maa- ja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja Jukka Jalkanen hoiti Sahalan metsiä 1964 – 1974. Hän kasvatti tilan metsiä huolellisesti niitä varovasti uudistaen ja harvennellen. Hänelle oli tyypillistä kuusen suosiminen ja erittäin huolellinen taimikonhoitotyö, mutta myös liian tiheässä kasvattaminen, jotta tukin muodostus olisi ollut tehokasta.

 ~Vuodesta 1978 metsien hoidosta on vastannut yksin (1974-1978 Jukan kanssa) tilan nykyinen isäntä agronomi Veli-Jussi Jalkanen. Viimeisen noin 50 vuoden aikana on metsissä toteutettu seuraavat perusparannukset:

       -  160 km ojituksia

       -  23 km metsäautoteiden rakentamista

       -  250 ha turvemaiden tai paksuturpeisten kankaiden tuhkalannoituksia puun kuoren                 tuhkalla

       -  toistuvia mineraalilannoituksia n. 600 ha alueella.

       -  yli 80 % pinta-alasta on uudistettu tehokkailla menetlmillä, jolloin puuston kasvu on            saatu lähes tuplattua. 

TAVOITTEET

Sahalan Kartanon metsätalouden tavoitteena on nostaa keskikasvu seuraavan 15 vuoden kuluessa 12 m³:iin /ha. Kiertoaikatavoitteet ovat seuraavat: koivu 40 v., kuusi, lehtikuusi ja mänty 100 -120 v. Loppukasvatus n. 40 vuoden iästä alkaen harvennetaan tiheyteen 200 r/ha ns. "superharvennuksella". Tällöin puuväli on 7 m mutta puut ovat jo yli 1 m3:n kokoisia. Tavoitteena on lisäksi yhdistää metsän moninaiskäyttö ja tehokas metsän ja arvopuun kasvatus. Sahalassa metsät kasvatetaan avarina, valoisina ja terveinä, jolloin ne tarjoavat mukavan retkeily- ja virkistysympäristön, jolloin puiden ohella metsissä viihtyvät niin ihmiset, erilaiset eläimet kuin muutkin kasvit, se on tuhonkestävä, maaperän bioaktiviteetti on elinvoimaista ja hiilen sidonta maassa ja maanpäällisessä kasvustossa on huippuluokkaa.

Poikkileikkaus 1970-luvulla puolukkatyypiseen metsään istutetusta puusta. Puun kasvua voidaan arvioida sen lustoista.

NYKYISET METSÄN KASVATUSMENETELMÄT JA PERIAATTEET

Sahalan metsätaloudelle on nykyään tyypillistä intensiivisyys ja innovatiivisyys. Lehtikuusta kasvatetaan myrkyttömäksi ja lahonkestäväksi vaihtoehdoksi tulevaisuuden ympäristörakentamisen tarpeisiin.

Metsätuotannon periaatteita:

Periaatteena on tuottaa puuta mahdollisimman tehokkaasti optimoimalla tiedossa olevat kasvutekijät. Metsäekosysteemi pyritään pitämään mahdollisimman elinvoimasena, vaihtelevana ja viihtyisänä.

•   Metsätalouden hoito perustuu suunnitteluun ja jatkuvaan kehittämiseen ja uuden tiedon seuraamiseen
•   Metsänhoito keskittyy latvusten ja maaperän hoitamiseen, jotka ovat kasvun moottorit
•   Taimiaineksena käytetään perinnöllisesti mahdollisimman laadukkaita ostotaimia (koivikoiden alle tulevien alikasvustokuusikoiden annetaan kuitenkin kasvaa luontaisesti)
•   Maanmuokkaus toteutetaan tehokkaasti niin, että samalla tehdään ajourat, istutusmättäät ja ojat
•   Metsämaiden ravinnepuutteet korjataan, kuten boorinpuutos vanhoilla kaski-, haka- ja laidunmailla sekä varttuneiden metsien typenpuutos.
• Valtapuusto kasvatetaan väljässä, koko ajan pitkälatvuksisena ja tavanomaista paljon   harvemmassa.
•   Ensiharvennukset toteutetaan mahdollisimman aikaisin, jotta kasvu saadaan kohdistumaan valtapuihin ja puut järeytymään mahdollisiman aikaisin.
•   Havupuilla toteutetaan kolmen harvennuksen menetelmää ja koivulla kaksi.
•   Uudistusviljelys eli istutukset toteutetaan heti puun päätehakkuuta seuraavana kesänä ja yleensä pienillä taimilla, jotka karaistuvat nopeasti luonnonmukaisesti ja eivät ole siten yhtä tuhoherkkiä kuin suuret taimet 
•   Turvemaille levitetään puuston kiertoaikana kerran puunkuorituhkaa
•   Kuusipuusukupolven jälkeen kasvualueelle perustetaan yleensä lehtimetsä, eikä toista kuusikkoa puuston hyvän terveydentilan säilymiseksi
•   Ojia perataan tarpeen mukaan, jotta puiden kasvu ei kärsi liian korkeasta pohjavedestä eli märkyydestä.
• Kpl määrät/ha ja puuvälit ovat seuraavat: Mätästys- ja istutustiheys 1200/ha, 3 m, (mäntyvaltaisilla kallioilla tulee myös luonnon kylvöä), ensiharvennus 600 kpl/ha (4 m), tukinkasvatustiheys 400 r/ha (5 m) mutta koivulla 300 r/ha (6 m), loppukasvatustiheys suurilla havupuilla 200 r/ha (7 m). 
• Lue lisää Sahalan metsänhoidon periaatteista: https://vessi.eu

Forestry in Sahala Estate

HISTORY

Sahala Estate has been attached to the tax register in 1596. Owner at that time was Savonlinna's bailiff Kustaa Fincke. An important thing in the history of forestry and the current situation is the strong harvesting work done in the late 1800s which exfoliate the best forest genetic resources. Later huge trees have been grown of this harvested forest. Some of these patterns are still waiting to be harvested. Fortunately, their part is small and they disappear in the next 15 years altogether.

~Johannes “Jussi” Jalkanen (the owner of the Estate 1908 – 1955 and the owner of the forests until 1964) made a lot of harvesting and tens of kilometers of ditches since 1930s and began to plant young trees to forest. At that time that raised a lot of confusion. He was saving his forests until 1957 when he harvested 15 000 m³. That was the biggest private wood deal in Finland in 1957.

 ~After Johannes his son Jukka Jalkanen, the graduate student of forestry, took care of the forest years 1964 – 1974. Jukka Jalkanen was growing the forest very economically and harvesting only when it was needed. It was typical for him to prefer spruce and to be very careful with young trees.

 ~Since 1978 agronomist Veli-Jussi Jalkanen has taken care alone of Sahala Estate's forests (1974-1978 together with Jukka). Within last 50 years there has been made the following improvements:

- 160 km ditches

- 23 km forest roads

- 250 hectares of peat grounds fertilized with wood ash

-  Continous fertilizing on about 600 hectares

-  Over 80 % of the forest area has been final cut and replanted efficiently, why the growth      has douppled.

GOALS

The goal in forestry within the next 15 years is to get a growth of forest to rise 12 m³ /hectare. Final cut goals are: birch 40 years, spruce, pine and larch 100- 120 years. One of the goals is also to unite effective and multiple use of forest with the growth. We want the woods to be open, light, healthy and nice for outdoor activities, where also people, different animals and plants will enjoy, soil is super live and carbone groth is very good on and in the ground. One goal is also to learn to treat the forest soil so that the natural nitrogen metabolism speeds up and makes the mineral fertilizing unnecassary. 

CURRENT PROCEDURES OF GROWTH AND PRINCIPLES IN FORESTRY

Intensiveness and innovativeness are both typical for forestry in Sahala. Fir trees are also raised for the future nonpoisonous and rot resistant choice.

  The following principles are used in forestry:            

• Try to produce the trees in most efficient way according to optimized growth factors possibilities. Forest ecosystem is kept lively, varying and as cosy as possible
• Care of the forestry is based on to the planning and constant to the developing and to following new information
• Quality in young trees which are bought and planted are kept genetically good
• Changes of land are actualized efficiently so that logging roads, planting cram and dikes are done at the same time
• Woodland is fertilized to fix nutrient deficiencies such as boron at the old slash and burn lads, clasp and pastures and nitrogen in old forests
• Minimizing the turnout time for example with correct timing of harvesting, planting etc.
• First harvestings are made as early as possible so that the growth of the main trees can be maximized
• 2 harvests are made in with birches and 3 times with needle trees
• Reform cultivation, new plantation is actualized immediately after end loggings of the tree on the next as summer and generally on small plant which harden quickly naturally and thus are not equally devastation sensitive as large seedlings
• Ash of the bark is spread to the peat ground once during the growth cycle
• A deciduous forest is planted after a spruce  generation to avoid plant diseases
• Dikes are kept clean to avoid too wet soil which is not good for roots of trees

 The following innovations have been accomplished:

1. Own patented ash fertilization machine whereby peat soils were fertilized in the beginning of 1980.
2. Self developed tool “Raksu” for first harvest. Tool consist massive scissors system. This tool is cheap, healthy and noiseless way of taking care of young trees.
3. Drive track system. You dick 3 m wide ditch every 20 meters and the spare land is set into piles between these ditches. This system brings out many technical and financial benefits
4. Boron fertilizer by which boron is spread with backpack fertilizers by men.

  Joulukuusiviljelmä / Christmas tree plantation

  Visakoivikko / Birch forest