TEHOKASVATUKSEN HARVENNUSHAKKUUOHJE
Tällä ohjeella pyritään mahdollisimman hyvään
korjuujälkeen, harvennuksen jälkeiseen maksimaaliseen arvokasvuun ja välttämään
yleisiä hakkuvirheitä.
TIEDOTTAMINEN
Ø Maan
kantamattomuudesta harvennuksilla on välittömästi ilmoitettava maanomistalle (MO).
Ø Metsään
tai teille tulleista koneiden aiheuttamista painautumista tulee ilmoitta HETI MO:lle ja ko uran käyttäminen
tulee välittömästi lopettaa, kunnes yhdessä tehdään vaihtoehtoinen
ajosuunnitelma.
Ø Metsätraktorin,
hakkuukoneen kuskien sekä vastaavan korjuutyönjohtajan nimet ja yhteystiedot on
ilmoitettava maanomistajalle ennen hakkuita.
Ø Kaukokuljetuksen
sulan maan aikaiset ajoajat on ilmoitettava ja sovittava, neuvoteltava ja ennakkoon
Ø Hakkuun
alku tulee ilmoittaa (vaikka tekstiviestillä) ennen kutakin kuviota isännälle,
joka voi vielä antaa omia ohjeitaan hakkuumiehille ja käydä tarkistamassa tai
tarkistuttamassa hakkujälkeä.
Ø Kaikkinaisista
vaurioista teille ja pystyyn jäävälle metsälle, ojille ym. on ilmoitettava myös
MO:lle kirjallisesti.
Ø Kaikkinaisista
yllättävistä tilanteista, joissa MO:n tai metsän terveys tai laatu on kyseessä,
on välittömästi asian tapahduttua otettava yhteyttä MO:aan.
Ø Kuljettajilla
tulee olla isännän puhelinnumero puhelimessaan ja valmius soittaa, kun on
pienikin tarve
Ø Hakkuussa
vahingossa särjetyt ja poistetut valtapuut tulee ilmoittaa MO:lle samoin
vahingossa aiheutetut runkovauriot, molemmat mielellään karttaan merkittyinä.
Näin ne aiheuttavat vähemmän pahaa mieltä kuin "yllättäen" löydettyinä.
Ø Ostaja
tai motokuski ilmoittaa myös kunkin kuvion hakkuun valmistumisesta ennen
lähikuljetusta harvennus ja päätehakkuualoilla, että jolloin ostaja voi käydä
tarkistamassa, että suunniteltu runkotiheys ja runkovalinta on toteutunut ja
että tukkikatkonta on tehty optimaalisesti.
Ensiharvennusta
koskevia ohjeita:
Ø Harvennuksilla ja väljennyksillä
jätetään parhaat eli järeimmät ja parhaiten kasvavat sekä parasta tukkilaatua
tuottavat puut, jotka ovat ehdottomasti nopeimmin kasvavia valta- tai
lisävaltapuita. Tästä poiketaan vain, jos valtapuu vikaisena ei tule olemaan siis
tukiksi kelpaava tai jos laadukkaita valtapuita on liikaa tavoitetiheyttä
ajatellen.
Ø Ohjetiheydet
ovat ensiharvennuksen jälkeen ko 700, mä 900, ku 800.
Ø Ohjetiheydet
ovat siis tässä taloudellisessa kasvatuksessa koko ajan tukin kasvatukseen
tähtääviä ja selvästi harvempia kuin tavanomaiset ohjeet, joissa pääpaino tulee
massapuun kasvatukselle ja metsän järeytyminen ja arvokasvun muodostus tapahtuu
paljon näissä ohjeissa esitettyä myöhemmin.
Ø Puiden välien ei tarvitse olla
aivan tasainen, koska vain parhaat puut tulee vain jättää jäljelle.
Ø Jos
ensiharvennuksilla on ns. alamittaisia puita, eli runkoja, jotka tulisi
poistaa, mutta niiden läpimitta ei riitä paperipuuksi, ne ajatellaan
poistettavan hakkuun jälkeen raivaussahatyönä, eikä niiden lukumäärää tule
huomioita jäävän puuston tiheysarvioinnissa
Ø Havupuukuviolle
voidaan jättää ensiharvennuksessa koivu kasvamaan, jos se on valtapuu mutta ei
ylispuu, se on hyväkasvuisen ja laadukkaan ja terveen näköinen, se on
vaneripuuainesta, sille on riittävä kasvutila ja se voidaan poistaa seuraavassa
hakkuussa (väljennyksessä) vanerirunkona.
Ø Kuvioiden
rajavyöhykkeeltä poistetaan pituudeltaan lyhyempikasvuista kuviota selvästi
varjostavat rungot
Ø Kuvioiden
välinen rajavyöhyke käsitellään aina varsinaisen kuvion hakkuun yhteydessä, jos
sille on vähäisintäkään tarvetta
Ø Reunavyöhykkeille
eli ajouraojien ja ojien varsille, ojan ja tien penkoille jätetään puita 10 -
20 % sarkojen keskiosaa tiheämmin. Näillä reunavyöhykkeillä yhden puurivin (eli
n. 3 m leveä vyöhyke) parhaat valtapuut (ja niiden puutuessa heikompilaatuisia
mutta tukkiainesta olevia puita) hakataan jäämään n. 4 m välein.
Ø Ylhäältä
päin voi poistaa huonolaatuisia tai sairaita tukiksi kelpaamattomia puita, selviä
liikaa tilaa vieviä ylispuita tai kasvunsa lopettaneita yli-ikäisiä tai vanhempaa
sukupovea edustavia puita.
Ø
Tavanomaista harvempaa
hakkuutiheyttä toteutetaan, kun kyseessä on varttuneen metsän sisällä
läpimitaltaan pienempien puiden varjossa oleva alue.
Ø
Yläharvennusta
toteutetaan myös kun
a) Ylälatvuskerros on vanhoja kasvunsa lopettaneita mäntyjä
tai kuusiakin, joiden alla on nousemassa lähellä tukkikokoa kasvavia
hyväkasvuisia kuusia riittävä määrä (400 -600 kpl/ha) jotka on isännän kanssa
sovittu säästettäväksi jälkikasvatusta varten
b) Kohteessa on ylispuina tukkikokoisia koivuja, joiden alla
on kehityskelpoisia järeytyviä havupuita riittävästi (yli 400 kpl/ha)
c) Kyseessä on kallio- tai karkean kivennäismaan vanha männikkö,
jonka alla kasvaa nuorempaa mänty puustoa
Ø
Kuskin on opeteltava
pääsemään + / - 5 % tarkkuudella tavoiteltuihin tiheyksiin. Hakkuun aikana
mittausta pitää tehdä tarpeeksi usein. Sitä varten kuskilla pitää olla
ohjaamossa 4:n (ensiharvennuksilla) tai 5.65 m:n (väljennyksillä) mittavapa
(joita myös käytetään) sekä myös pitää opetella mittaamaan tiheys puomilla tai
teleskooppikepillä, että tavoitetiheyteen päästään. Pelkkään silmäarviointiin
ei voi luottaa, koska se on liian epätarkka.
Ø Tavallista harvempaan hakataan kun: on kuusikko tai
koivikko liian laihalla maalla tai liian kuiva kasvupaikka sille puulajille tai
puusto on liian heikkokasvuista, esim. pitkään jatkuneen ylitiheyden takia ja
sille halutaan antaa kunnollinen kasvukannustus.
Väljennys
eli harvennushakkuu:
Ø Väljennyksessäkin
jätetään laadukkaimmat ja parhaiten kasvavat tukkipuut, jotka ovat lisäksi
valta- tai lisävaltapuita
Ø Ohjetiheydet
väljennyksissä ovat ko 400, ku 400 - 500, mä 500 - 600 ja niin että tukiksi
järeytyminen vai jatkua seuraavat 10 vuotta ilman liikatiheyttä ja latvusten
karsiutumista ja niin että latvustot eivät "purista" toisiaan.
Ø Männiköissä,
joiden pohjamaan laatu on vähintään puolukkatyyppi, jätetään järeytymään kuusi,
joka on vallitsevia mäntyjä nuorempi, lisävaltapuu tai valtapuu ja hyväkasvuinen
ja terve. Kuusi - mänty sekametsä kasvaa paremmin kuin pelkkä männikkö, koska
kuusi hyötyy männyn hyvästä typensidontakyvystä.
Ø Suuret
haavat, lepät ja keloutuneet havupuutkin katkaistaan aina 3-5 metristä eli tyvi
jätetään laho-/kolopuuksi. Näin tämä tumppi seisoo metsässä paljon kokorunkoa
kauemmin lisäten monimuotoisuutta. Latvaosa rungosta jätetään karsimattomana ja
kokonaisen tumpin viereen.
Ø Kuvioiden
laitamilla hakataan (mihin vain ylettää suurin piirtein konetta siirtämättä)
kuvion/tien reunavyöhykkeelle jäänyt tiheä puska sekä alus- ja välipuut toisen
kuvion valtapuuston alta kouran ulottuvilta ja myös susipuut, sekä tuoreet tuulenkaadot
näköetäisyydeltä vähän kauempaakin
Ø Varttuneilta
kuvioilta hakataan ensimmäisen väljennyksen (siis ensiharvennusta seuraavassa) yhteydessä
pääsääntöisesti kaikki lehtipuut. Vain hyvässä kasvutilassa oleva terve ja
nuorehko vaneritukkipuu voi jäädä pystyyn.
Ø Teiden
laidat ja raviojien ja tien välikaistale käsitetään Sahalassa metsämaana ja
harvennetaan sekä käsitellään kuten metsäkuviokin
Ø Väljennyksissä
kaikki ropsi - kokoiset aluspuut poistetaan valtapuuston alta, myös kuvion
reunoilta.
Ø Jos
harvennettavalla alalla on nuorempia tai pienempien puiden pienehköjä alueita
(esim. märkyys) sinne EI jätetä
puita sen tiheämpään kuin muuallekaan vaan normaalilla tukkimetsän tiheydellä
nopeutetaan niiden järeytymistä
Ø Nuoresta
havupuumetsästä poistetaan aina havupuita pidempi lehtipuu paitsi, jos sen
latvus on vähintään 3 metrin päässä (siis vapaaväli) lähimmän havu -valtapuun
latvuksesta ja se täyttää vapaata kasvutilaa.
Ø Seuraavissa
väljennyksissä poistetaan valtapuutosta alta päin riittävä määrä runkoja
huonolatvaisimmista alkaen, että jäävillä puilla riittää myös sivukasvutilaa
ainakin 10 v. eteenpäin.
Ø Viimeinen
hyvin kasvavan, pitkälatvuksisen, järeän ja metsän vanhan metsän väljennys,
voidaan tehdä sovittaessa jopa 200 runkoon asti/ha.
Ø Koivuvaltapuuston
alla olevaa ja kasvatusta varten tarkoitettua kuusen taimikkoa säästetään
erityisellä huolella kaadossa ja lähikuljetuksessa, jos siitä on sovittu tai
jos ostaja tietää, että MO:n tavoite on kasvattaa alikasvoskuuset seuraavaksi
puusukupolveksi
LÄHIKULJETUS
Ø Lähikuljetus
tehdään voidaan eh - kuvioilla tehdä heti ja väljennyskuvioilla (joilla
tukkeja) heti kun hakattujen runkojen katkonnan oikeellisuus on tarkastettu,
mikä tehdään viipymättä.
Ø Aina
kun alueella on ajouraojat, lähikuljetus tehdään pelkästään niitä huolellisesti
käyttäen.
Ø Lähikuljetukissa
kuskien on ajettava ajouran keskellä ja AINA mahdollisimman kaukana
kasvavista puista.
Ø Metsätraktorin
urat on valittava niin että reunametsän puut eivät vaurioidu, myös juuret
huomioidaan
Ø Harvennuksilla
ajovauriot ja juuristovauriot vältetään mahdollisimman vähillä ajokerroilla.
Tätä voi edistää mm niin että, ajourat tekevät metsätieltä käsin lenkin metsään
ja pinolle ajetaan suuri osa matkasta tietä pitkin, jos näin voidaan vähentää metsässä
ajon määrää.
Ø Ojitusmätästetyllä
kuviolla ajoura laitetaan ojan päälle
Ø Jo
kerran hakatulla kuviolla tullaan toimeen vanhoilla ajourilla eikä hakata uusia
eikä vanhoja edes levennetä, jos ei ole pakko
Ø Jos
lunta on vähän tai ei ollenkaan, lähikuljetus tehdään telattomalla ajokoneella
Ø
Pienillä tai kapeilla
kuvioilla ajourat tehdään aina ensin kuvin ympäri ja vasta sitten kuvion läpi
pituussuuntaan n. 20 -25 m välein, jos on pakko. Ajovaurioita tuovia
ajouraristeyksiä kuvion sisään vältetään viimeiseen asti. Jos mahdollista,
ajourat sijoitetaan kangasmailla ojien päälle.
Ø
Pääsääntöisesti hakkuu-urat
jätetään jäätymään muutamaksi päiväksi ennen lähikuljetusta
Ø
Harvennuksilla jos
kantavuuden tai maan rikkoutumisen kanssa on mitään riskiä, karsinta tehdään niin
että kaikki havut putoavat ajo-uran suojaksi
Ø
Ajouria ei saa
tehdä 20 m lähemmäksi toisiaan eikä niitä saa tehdä kiilamaisiksi toisiinsa
nähden, jos sen vain voi mitenkään välttää
Ø
Varovaisella
lastauksella, joka ei riko pystyrunkoja, voi paperipuu pinoja tehdä nojaamaan
laaneissa mahdollisiin järeisiin tukkipuihin.
Ø
Ajo urat suunnitellaan
niin (paitsi jo urat jo on tai kyseessä on ajourametsikkö), että max 4 m
uraleveys toteutuu, mutta ajo-urissa saa olla kohtuullisia kaarteita ja mutkia.
Ø
Ajourista ei
saa kasvatuskuvioilla tulla tielle ym. niin että "oikaistaan" niin, että
samalla rikotaan sisäkurviin jätetyksi tarkoitettuja puita tai niiden juuria
tai juuren niskoja.
METSÄVARASTOINTI
Ø Pinot
tulee laittaa paikkaan, jossa kuvioiden taimi- yms. puusto varioituu
mahdollisimman vähän ja joka on mahdollisimman edullinen palstalla ajon
minimoimiseksi
Ø Jos
pinon paikoista on pulaa, isäntä myös on päättämässä mihin se laitetaan, ei
hakkumies eikä tytönjohtaja yksin
Ø Pääsääntöisesti
puut ajetaan pois kaukokuljetuksena pian hakkuun yhteydessä ja aina ennen
toukokuun alkua
Ø Metsävarastoissa
ei saa olla mäntyä kesäkuun lopun tai kuusta heinäkuun lopun jälkeen
Ø Metsävarastoala
saa olla vain sen pituinen ja levyinen (alkaen heti ajoraiteen reunasta) kuin välttämättä
tarvitaan suhteelliseen korkeaan pinoon
Ø Jos
metsätraktori pääsee helposti tielle (esim. metsäautotie) kuorman purku tehdään
aina tieltä käsin. Jos jostakin syystä on tarve purkaa kuorma metsän puolelta,
siihen tarvitaan myyjän lupa.
HAKKUUAIKA
Ø Päätehakkuita
voi tehdä sulan maan aikaan jos kuviokohtaisesti niin sovitaan ja havupuille
tehdään aukoton kantosienimyrkytys
Ø Jos maa
ei ole jäätynyt riittävästi vaan antaa myöten niin että juuristovaurioiden
vaara on olemassa, keskeytettään hakkuu ja maan annetaan jäätyä lisää ja
ajouria poljetaan esim. tyhjällä maatalous- tai metsätraktorilla
MUITA OHJEITA
Ø Pääsääntöisesti
harvennuksissa ja väljennyksissä kaikki havut on jätettävä ajouralle maan
suojaksi vetämällä kaatopää jokaisen katkaistun rungon kanssa ajouralle niin,
että havut putoavat sen päälle ja putoava pölli putoaa uran toiselle puolelle. Tämä ohje ei koske sellaisia AUO:a, joita on
tarpeen käyttää myös liian veden pois johtamiseen.
Ø Harvesterin
ja ajokoneen tulee käyttää vain ajouraojia (jos niitä on) ja hakata puut
pelkästään niiden varsille, jos ne ovat palstalla.
Ø Ajouraojissa
hakkaamisessa tulee erikoisesti välttää runkokosketuksia jääviin puihin AUO:n
varsilla
Ø Ojiin
tai teille ei saa jäädä juuri yhtään hakkuutähdettä. Ne on poistettava vaikka
miestyönä
Ø Ojaa
ei saa jättää tukkeutuneeksi esim. yli ajamisen takia niin että pyörä on särkenyt
ojan. Paikka on merkittävä ja viimeistään varhaiskeväällä paikka on käytävä
aukaisemassa ostajan toimesta.
Ø Ostaja
vastaa unohtuneista puista ojissa tai palstalla niin, että ne poistetaan
viimeistään keväällä tai kuoritaan vaarattomiksi hyönteisvaaran takia.
Ø Ostaja
vastaa täysimääräisesti metsän vioituksesta (aiheuttamistaan ajoraiteista, tie-
jaojarikoista)
Ø Hakkutähteitä
saa jäädä ojiin ja ajouraojiin kuivilla paikoilla, joissa ojia tai AUO:a ei
tarvita kuivatuksen takia
Ø
Koivukuvioissa, joilla
pyritään kasvattamaan aluskasvillisuutena kuusista seuraavaa puusukupolvea,
pyritään aiheuttamaan kuusentaimille mahdollisimman vähän vahinkoa, joten
latvustot, oksakasat ja puukasat karsitaan huolellisesti ajouralle, tai kuusien
väliin. Ajo-urat suunnitellaan niin että ehjä kuusentaimikko jäisi ehjänä
jäljelle ja kaikkea turhaa ajamista ja polkemista vältetään.
Ø
Kaatopää pidetään
koivujen karsinnassa kuusen alikasvatusalalla reilusti maasta ylhäällä, että
puun latva ei laahatessaan riko kehityskelpoisia kuusen taimia /riukuja.
Ø
Pakolliset
jättöpuuryhmät jätetään kallionyppylöille tai kuvion reunoihin ja muihin paikkoihin,
joista ne on helppo kerätä pois, kun ne kaatuvat tuulessa. Jättöpuut valitaan
pääsääntöisesti taloudellisesti vähäarvoisista puista.
Ø
Puun ostaja voi
halutessaan käydä katsomassa ostajan kanssa myös puupinoa ennen kaukokuljetusta
ja todeta siitäkin katkonnan oikeellisuus.
Ø
Ostaja toimittaa
myyjälle tukkilistat päivittäin eli hakkuuta seuraava päivänä, vaikka
sähköpostilla tai jopa luettavissa olevissa valokuvassa jos muuten ei voida
lähettää.
Ø
Rinteillä, joissa
koneilla ei joka kohtaan päästä, ostaja ja myyjä neuvottelevat miten toimitaan.
Puita pyritään kaatamaan vaikka miestyönä ja vinssaamaan koneen ulottuville tai
kaatamaan alarinteeseen ja karsittuna liuttumaan riittävän pitkälle kuormaimen
ulottuville.
Puun ostaja on vastuullinen noudattamaan tämän laatuhakkuuohjeen
noudattamista.