TEHOKASVATUKSEN HARVENNUSHAKKUUOHJE

Tällä ohjeella pyritään mahdollisimman hyvään korjuujälkeen, harvennuksen jälkeiseen maksimaaliseen arvokasvuun ja välttämään yleisiä hakkuvirheitä.

 

TIEDOTTAMINEN

 

Ø     Maan kantamattomuudesta harvennuksilla on välittömästi ilmoitettava maanomistalle (MO).

Ø     Metsään tai teille tulleista koneiden aiheuttamista painautumista tulee ilmoitta HETI MO:lle ja ko uran käyttäminen tulee välittömästi lopettaa, kunnes yhdessä tehdään vaihtoehtoinen ajosuunnitelma.

Ø     Metsätraktorin, hakkuukoneen kuskien sekä vastaavan korjuutyönjohtajan nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava maanomistajalle ennen hakkuita.

Ø     Kaukokuljetuksen sulan maan aikaiset ajoajat on ilmoitettava ja sovittava, neuvoteltava ja ennakkoon

Ø     Hakkuun alku tulee ilmoittaa (vaikka tekstiviestillä) ennen kutakin kuviota isännälle, joka voi vielä antaa omia ohjeitaan hakkuumiehille ja käydä tarkistamassa tai tarkistuttamassa hakkujälkeä.

Ø     Kaikkinaisista vaurioista teille ja pystyyn jäävälle metsälle, ojille ym. on ilmoitettava myös MO:lle kirjallisesti.

Ø     Kaikkinaisista yllättävistä tilanteista, joissa MO:n tai metsän terveys tai laatu on kyseessä, on välittömästi asian tapahduttua otettava yhteyttä MO:aan.

Ø     Kuljettajilla tulee olla isännän puhelinnumero puhelimessaan ja valmius soittaa, kun on pienikin tarve

Ø     Hakkuussa vahingossa särjetyt ja poistetut valtapuut tulee ilmoittaa MO:lle samoin vahingossa aiheutetut runkovauriot, molemmat mielellään karttaan merkittyinä. Näin ne aiheuttavat vähemmän pahaa mieltä kuin "yllättäen" löydettyinä.

Ø     Ostaja tai motokuski ilmoittaa myös kunkin kuvion hakkuun valmistumisesta ennen lähikuljetusta harvennus ja päätehakkuualoilla, että jolloin ostaja voi käydä tarkistamassa, että suunniteltu runkotiheys ja runkovalinta on toteutunut ja että tukkikatkonta on tehty optimaalisesti.

 

Ensiharvennusta koskevia ohjeita: 

Ø     Harvennuksilla ja väljennyksillä jätetään parhaat eli järeimmät ja parhaiten kasvavat sekä parasta tukkilaatua tuottavat puut, jotka ovat ehdottomasti nopeimmin kasvavia valta- tai lisävaltapuita. Tästä poiketaan vain, jos valtapuu vikaisena ei tule olemaan siis tukiksi kelpaava tai jos laadukkaita valtapuita on liikaa tavoitetiheyttä ajatellen.

Ø     Ohjetiheydet ovat ensiharvennuksen jälkeen ko 700, mä 900, ku 800.

Ø     Ohjetiheydet ovat siis tässä taloudellisessa kasvatuksessa koko ajan tukin kasvatukseen tähtääviä ja selvästi harvempia kuin tavanomaiset ohjeet, joissa pääpaino tulee massapuun kasvatukselle ja metsän järeytyminen ja arvokasvun muodostus tapahtuu paljon näissä ohjeissa esitettyä myöhemmin.

Ø     Puiden välien ei tarvitse olla aivan tasainen, koska vain parhaat puut tulee vain jättää jäljelle.

Ø     Jos ensiharvennuksilla on ns. alamittaisia puita, eli runkoja, jotka tulisi poistaa, mutta niiden läpimitta ei riitä paperipuuksi, ne ajatellaan poistettavan hakkuun jälkeen raivaussahatyönä, eikä niiden lukumäärää tule huomioita jäävän puuston tiheysarvioinnissa

Ø     Havupuukuviolle voidaan jättää ensiharvennuksessa koivu kasvamaan, jos se on valtapuu mutta ei ylispuu, se on hyväkasvuisen ja laadukkaan ja terveen näköinen, se on vaneripuuainesta, sille on riittävä kasvutila ja se voidaan poistaa seuraavassa hakkuussa (väljennyksessä) vanerirunkona.

Ø     Kuvioiden rajavyöhykkeeltä poistetaan pituudeltaan lyhyempikasvuista kuviota selvästi varjostavat rungot

Ø     Kuvioiden välinen rajavyöhyke käsitellään aina varsinaisen kuvion hakkuun yhteydessä, jos sille on vähäisintäkään tarvetta

Ø     Reunavyöhykkeille eli ajouraojien ja ojien varsille, ojan ja tien penkoille jätetään puita 10 - 20 % sarkojen keskiosaa tiheämmin. Näillä reunavyöhykkeillä yhden puurivin (eli n. 3 m leveä vyöhyke) parhaat valtapuut (ja niiden puutuessa heikompilaatuisia mutta tukkiainesta olevia puita) hakataan jäämään n. 4 m välein.

Ø     Ylhäältä päin voi poistaa huonolaatuisia tai sairaita tukiksi kelpaamattomia puita, selviä liikaa tilaa vieviä ylispuita tai kasvunsa lopettaneita yli-ikäisiä tai vanhempaa sukupovea edustavia puita.

Ø     Tavanomaista harvempaa hakkuutiheyttä toteutetaan, kun kyseessä on varttuneen metsän sisällä läpimitaltaan pienempien puiden varjossa oleva alue.

Ø     Yläharvennusta toteutetaan myös kun

a)     Ylälatvuskerros on vanhoja kasvunsa lopettaneita mäntyjä tai kuusiakin, joiden alla on nousemassa lähellä tukkikokoa kasvavia hyväkasvuisia kuusia riittävä määrä (400 -600 kpl/ha) jotka on isännän kanssa sovittu säästettäväksi jälkikasvatusta varten

b)     Kohteessa on ylispuina tukkikokoisia koivuja, joiden alla on kehityskelpoisia järeytyviä havupuita riittävästi (yli  400 kpl/ha) 

c)     Kyseessä on kallio- tai karkean kivennäismaan vanha männikkö, jonka alla kasvaa nuorempaa mänty puustoa

Ø     Kuskin on opeteltava pääsemään + / - 5 % tarkkuudella tavoiteltuihin tiheyksiin. Hakkuun aikana mittausta pitää tehdä tarpeeksi usein. Sitä varten kuskilla pitää olla ohjaamossa 4:n (ensiharvennuksilla) tai 5.65 m:n (väljennyksillä) mittavapa (joita myös käytetään) sekä myös pitää opetella mittaamaan tiheys puomilla tai teleskooppikepillä, että tavoitetiheyteen päästään. Pelkkään silmäarviointiin ei voi luottaa, koska se on liian epätarkka.

Ø     Tavallista harvempaan hakataan kun: on kuusikko tai koivikko liian laihalla maalla tai liian kuiva kasvupaikka sille puulajille tai puusto on liian heikkokasvuista, esim. pitkään jatkuneen ylitiheyden takia ja sille halutaan antaa kunnollinen kasvukannustus.  

 

Väljennys eli harvennushakkuu:

 Ø     Pääsääntöisesti siis poistetaan alus-, väli- ja lisävaltapuita. Valtapuita poistetaan kun laatu on huono tai niitä on liikaa.

Ø     Väljennyksessäkin jätetään laadukkaimmat ja parhaiten kasvavat tukkipuut, jotka ovat lisäksi valta- tai lisävaltapuita

Ø     Ohjetiheydet väljennyksissä ovat ko 400, ku 400 - 500, mä 500 - 600 ja niin että tukiksi järeytyminen vai jatkua seuraavat 10 vuotta ilman liikatiheyttä ja latvusten karsiutumista ja niin että latvustot eivät "purista" toisiaan.

Ø     Männiköissä, joiden pohjamaan laatu on vähintään puolukkatyyppi, jätetään järeytymään kuusi, joka on vallitsevia mäntyjä nuorempi, lisävaltapuu tai valtapuu ja hyväkasvuinen ja terve. Kuusi - mänty sekametsä kasvaa paremmin kuin pelkkä männikkö, koska kuusi hyötyy männyn hyvästä typensidontakyvystä.

Ø     Suuret haavat, lepät ja keloutuneet havupuutkin katkaistaan aina 3-5 metristä eli tyvi jätetään laho-/kolopuuksi. Näin tämä tumppi seisoo metsässä paljon kokorunkoa kauemmin lisäten monimuotoisuutta. Latvaosa rungosta jätetään karsimattomana ja kokonaisen tumpin viereen.

Ø     Kuvioiden laitamilla hakataan (mihin vain ylettää suurin piirtein konetta siirtämättä) kuvion/tien reunavyöhykkeelle jäänyt tiheä puska sekä alus- ja välipuut toisen kuvion valtapuuston alta kouran ulottuvilta ja myös susipuut, sekä tuoreet tuulenkaadot näköetäisyydeltä vähän kauempaakin

Ø     Varttuneilta kuvioilta hakataan ensimmäisen väljennyksen (siis ensiharvennusta seuraavassa) yhteydessä pääsääntöisesti kaikki lehtipuut. Vain hyvässä kasvutilassa oleva terve ja nuorehko vaneritukkipuu voi jäädä pystyyn.

Ø     Teiden laidat ja raviojien ja tien välikaistale käsitetään Sahalassa metsämaana ja harvennetaan sekä käsitellään kuten metsäkuviokin

Ø     Väljennyksissä kaikki ropsi - kokoiset aluspuut poistetaan valtapuuston alta, myös kuvion reunoilta.

Ø     Jos harvennettavalla alalla on nuorempia tai pienempien puiden pienehköjä alueita (esim. märkyys) sinne EI jätetä puita sen tiheämpään kuin muuallekaan vaan normaalilla tukkimetsän tiheydellä nopeutetaan niiden järeytymistä

Ø     Nuoresta havupuumetsästä poistetaan aina havupuita pidempi lehtipuu paitsi, jos sen latvus on vähintään 3 metrin päässä (siis vapaaväli) lähimmän havu -valtapuun latvuksesta ja se täyttää vapaata kasvutilaa.

Ø     Seuraavissa väljennyksissä poistetaan valtapuutosta alta päin riittävä määrä runkoja huonolatvaisimmista alkaen, että jäävillä puilla riittää myös sivukasvutilaa ainakin 10 v. eteenpäin.

Ø     Viimeinen hyvin kasvavan, pitkälatvuksisen, järeän ja metsän vanhan metsän väljennys, voidaan tehdä sovittaessa jopa 200 runkoon asti/ha.

Ø     Koivuvaltapuuston alla olevaa ja kasvatusta varten tarkoitettua kuusen taimikkoa säästetään erityisellä huolella kaadossa ja lähikuljetuksessa, jos siitä on sovittu tai jos ostaja tietää, että MO:n tavoite on kasvattaa alikasvoskuuset seuraavaksi puusukupolveksi

 

 

LÄHIKULJETUS 

Ø     Lähikuljetus tehdään voidaan eh - kuvioilla tehdä heti ja väljennyskuvioilla (joilla tukkeja) heti kun hakattujen runkojen katkonnan oikeellisuus on tarkastettu, mikä tehdään viipymättä.

Ø     Aina kun alueella on ajouraojat, lähikuljetus tehdään pelkästään niitä huolellisesti käyttäen.

Ø     Lähikuljetukissa kuskien on ajettava ajouran keskellä ja AINA mahdollisimman kaukana kasvavista puista.

Ø     Metsätraktorin urat on valittava niin että reunametsän puut eivät vaurioidu, myös juuret huomioidaan

Ø     Harvennuksilla ajovauriot ja juuristovauriot vältetään mahdollisimman vähillä ajokerroilla. Tätä voi edistää mm niin että, ajourat tekevät metsätieltä käsin lenkin metsään ja pinolle ajetaan suuri osa matkasta tietä pitkin, jos näin voidaan vähentää metsässä ajon määrää.

Ø     Ojitusmätästetyllä kuviolla ajoura laitetaan ojan päälle

Ø     Jo kerran hakatulla kuviolla tullaan toimeen vanhoilla ajourilla eikä hakata uusia eikä vanhoja edes levennetä, jos ei ole pakko

Ø     Jos lunta on vähän tai ei ollenkaan, lähikuljetus tehdään telattomalla ajokoneella

Ø     Pienillä tai kapeilla kuvioilla ajourat tehdään aina ensin kuvin ympäri ja vasta sitten kuvion läpi pituussuuntaan n. 20 -25 m välein, jos on pakko. Ajovaurioita tuovia ajouraristeyksiä kuvion sisään vältetään viimeiseen asti. Jos mahdollista, ajourat sijoitetaan kangasmailla ojien päälle.

Ø     Pääsääntöisesti hakkuu-urat jätetään jäätymään muutamaksi päiväksi ennen lähikuljetusta

Ø     Harvennuksilla jos kantavuuden tai maan rikkoutumisen kanssa on mitään riskiä, karsinta tehdään niin että kaikki havut putoavat ajo-uran suojaksi

Ø     Ajouria ei saa tehdä 20 m lähemmäksi toisiaan eikä niitä saa tehdä kiilamaisiksi toisiinsa nähden, jos sen vain voi mitenkään välttää

Ø     Varovaisella lastauksella, joka ei riko pystyrunkoja, voi paperipuu pinoja tehdä nojaamaan laaneissa mahdollisiin järeisiin tukkipuihin.

Ø     Ajo urat suunnitellaan niin (paitsi jo urat jo on tai kyseessä on ajourametsikkö), että max 4 m uraleveys toteutuu, mutta ajo-urissa saa olla kohtuullisia kaarteita ja mutkia.

Ø     Ajourista ei saa kasvatuskuvioilla tulla tielle ym. niin että "oikaistaan" niin, että samalla rikotaan sisäkurviin jätetyksi tarkoitettuja puita tai niiden juuria tai juuren niskoja.

 

METSÄVARASTOINTI

Ø     Pinot tulee laittaa paikkaan, jossa kuvioiden taimi- yms. puusto varioituu mahdollisimman vähän ja joka on mahdollisimman edullinen palstalla ajon minimoimiseksi

Ø     Jos pinon paikoista on pulaa, isäntä myös on päättämässä mihin se laitetaan, ei hakkumies eikä tytönjohtaja yksin

Ø     Pääsääntöisesti puut ajetaan pois kaukokuljetuksena pian hakkuun yhteydessä ja aina ennen toukokuun alkua

Ø     Metsävarastoissa ei saa olla mäntyä kesäkuun lopun tai kuusta heinäkuun lopun jälkeen

Ø     Metsävarastoala saa olla vain sen pituinen ja levyinen (alkaen heti ajoraiteen reunasta) kuin välttämättä tarvitaan suhteelliseen korkeaan pinoon

Ø     Jos metsätraktori pääsee helposti tielle (esim. metsäautotie) kuorman purku tehdään aina tieltä käsin. Jos jostakin syystä on tarve purkaa kuorma metsän puolelta, siihen tarvitaan myyjän lupa.

 

HAKKUUAIKA

 Ø     Hakkuut tehdään jäätyneellä tai lumen peittämällä, kantavalla maalla tai ilman teloja niin että juuristovaurioita ei synny

Ø     Päätehakkuita voi tehdä sulan maan aikaan jos kuviokohtaisesti niin sovitaan ja havupuille tehdään aukoton kantosienimyrkytys

Ø     Jos maa ei ole jäätynyt riittävästi vaan antaa myöten niin että juuristovaurioiden vaara on olemassa, keskeytettään hakkuu ja maan annetaan jäätyä lisää ja ajouria poljetaan esim. tyhjällä maatalous- tai metsätraktorilla
 

MUITA OHJEITA 

Ø     Pääsääntöisesti harvennuksissa ja väljennyksissä kaikki havut on jätettävä ajouralle maan suojaksi vetämällä kaatopää jokaisen katkaistun rungon kanssa ajouralle niin, että havut putoavat sen päälle ja putoava pölli putoaa uran toiselle puolelle.  Tämä ohje ei koske sellaisia AUO:a, joita on tarpeen käyttää myös liian veden pois johtamiseen.

Ø     Harvesterin ja ajokoneen tulee käyttää vain ajouraojia (jos niitä on) ja hakata puut pelkästään niiden varsille, jos ne ovat palstalla.

Ø     Ajouraojissa hakkaamisessa tulee erikoisesti välttää runkokosketuksia jääviin puihin AUO:n varsilla

Ø     Ojiin tai teille ei saa jäädä juuri yhtään hakkuutähdettä. Ne on poistettava vaikka miestyönä

Ø     Ojaa ei saa jättää tukkeutuneeksi esim. yli ajamisen takia niin että pyörä on särkenyt ojan. Paikka on merkittävä ja viimeistään varhaiskeväällä paikka on käytävä aukaisemassa ostajan toimesta.

Ø     Ostaja vastaa unohtuneista puista ojissa tai palstalla niin, että ne poistetaan viimeistään keväällä tai kuoritaan vaarattomiksi hyönteisvaaran takia.

Ø     Ostaja vastaa täysimääräisesti metsän vioituksesta (aiheuttamistaan ajoraiteista, tie- jaojarikoista)

Ø     Hakkutähteitä saa jäädä ojiin ja ajouraojiin kuivilla paikoilla, joissa ojia tai AUO:a ei tarvita kuivatuksen takia

Ø     Koivukuvioissa, joilla pyritään kasvattamaan aluskasvillisuutena kuusista seuraavaa puusukupolvea, pyritään aiheuttamaan kuusentaimille mahdollisimman vähän vahinkoa, joten latvustot, oksakasat ja puukasat karsitaan huolellisesti ajouralle, tai kuusien väliin. Ajo-urat suunnitellaan niin että ehjä kuusentaimikko jäisi ehjänä jäljelle ja kaikkea turhaa ajamista ja polkemista vältetään.

Ø     Kaatopää pidetään koivujen karsinnassa kuusen alikasvatusalalla reilusti maasta ylhäällä, että puun latva ei laahatessaan riko kehityskelpoisia kuusen taimia /riukuja.

Ø     Pakolliset jättöpuuryhmät jätetään kallionyppylöille tai kuvion reunoihin ja muihin paikkoihin, joista ne on helppo kerätä pois, kun ne kaatuvat tuulessa. Jättöpuut valitaan pääsääntöisesti taloudellisesti vähäarvoisista puista.

Ø     Puun ostaja voi halutessaan käydä katsomassa ostajan kanssa myös puupinoa ennen kaukokuljetusta ja todeta siitäkin katkonnan oikeellisuus.

Ø     Ostaja toimittaa myyjälle tukkilistat päivittäin eli hakkuuta seuraava päivänä, vaikka sähköpostilla tai jopa luettavissa olevissa valokuvassa jos muuten ei voida lähettää.

Ø     Rinteillä, joissa koneilla ei joka kohtaan päästä, ostaja ja myyjä neuvottelevat miten toimitaan. Puita pyritään kaatamaan vaikka miestyönä ja vinssaamaan koneen ulottuville tai kaatamaan alarinteeseen ja karsittuna liuttumaan riittävän pitkälle kuormaimen ulottuville.

Puun ostaja on vastuullinen noudattamaan tämän laatuhakkuuohjeen noudattamista.