LAATUHAKKUUN TYÖOHJE 2024

Tällä ohjeen noudattamisella saadaan aikaan oikein hyvään korjuujälki, harvennuksen jälkeinenn maksimaalinen arvokasvu, pienennetään monenlaisia haittoja ja tuhoriskejä ja vältetään yleisiä hakkuuvirheitä.

TIEDOTTAMINEN:        

1. Kutakin hakkuukautta varten perustetaan WHATSUP tai TELEGRAM ryhmä myyjän ja yhtiön toimijoiden välille.

2.               Ennen hakkuiden aloittamista pidetään palaveri, jossa on mukana toimijat (myyjä, ostaja, motokuskit), aikataulut, laatutekijät jne. ja todetaan vielä tämä ohjeen noudattaminen, katkontaperiaatteet ja keskustellaan mahdolliset erikoiskysymykset kuten tonttienrajahakkuut yms.  

3.               Metsään tai teille tulleista koneiden aiheuttamista painautumista tulee ilmoitta HETI MO:lle ja ko. uran käyttäminen tulee välittömästi lopettaa, kunnes yhdessä tehdään vaihtoehtoinen ajosuunnitelma.

4.               Ajokoneen ja hakkuukoneen kuskien sekä vastaavan korjuutyönjohtajan nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava maanomistajalle ennen hakkuita.

5.               Kaukokuljetuksen sulan maan aikaiset ajoajat on suunniteltava, neuvoteltava ja sovittava ennakkoon.

6.               Hakkuun alku tulee ilmoittaa (vaikka tekstiviestillä) min 1 t ennen kutakin kuviota isännälle, joka voi vielä antaa omia ohjeitaan hakkuumiehille ja käydä tarkistamassa tai tarkistuttamassa hakkuujälkeä.

7.               Kaikkinaisista vaurioista teille ja pystyyn jäävälle metsälle, ojille ym. on ilmoitettava myös MO:lle ainakin viestillä tai mielellään sähköpostilla.

8.               Kaikkinaisista yllättävistä tilanteista, joissa metsän tai puiden terveys tai laatu on kyseessä, on välittömästi asian tapahduttua otettava yhteyttä MO:aan.

9.               Kuljettajilla tulee olla isännän puhelinnumero puhelimessaan ja valmius soittaa, kun on pienikin tarve, epäselvää tai kysymistä.

10.           Hakkuussa vahingossa särjetyt ja poistetut valtapuut tulee ilmoittaa MO:lle samoin vahingossa aiheutetut runkovauriot, molemmat karttaan merkittyinä. Näin ne aiheuttavat vähemmän pahaa mieltä kuin "yllättäen" löydettyinä.

11.           Ostoasiamies, korjuutyönjohtaja tai motokuski ilmoittaa kunkin kuvion hakkuun valmistumisesta ennen lähikuljetusta harvennus ja päätehakkuualoilla, jolloin MO voi halutessaan käydä tarkistamassa, että suunniteltu runkotiheys ja runkovalinta on toteutunut ja että tukkikatkonta on tehty optimaalisesti.

12.           Ostaja toimittaa tämän ohjeen hakkuukuskille laminoituna ja koneen kopissa pidettäväksi hyvissä ajoin ennen hakkuun aloittamista, että tämän voi omaksua nämä ohjeet.

13.           Ennen hakkuuta perustetaan Whatsapp ryhmä (tai Telegram), jossa on mukana hakkuukuskit, ajokuskit, myyjä ja ostajan edustaja ja korjuutyönjohtaja. Hakkuun aikana konekuskit laittavan ryhmään aina tiedon, kun siirtyvät kuviolta toiselle.

14.           Hakkuusuunnitelma on kuvioittain väritettynä metsäkartalla, jossa käytetään myös kuultovärejä päätehakkuun, harvennushakkuun, ensiharvennuksen ja hankintahakkuun kuvioista. Kuvioiden vieressä on yhdellä numerolla tavoitetiheys hakkuun jälkeen (esim. 4 kasvatusmetsän kuviolla tarkoittaa 400 kpl/ha tiheyttä hakkuun jälkeen). Myyjä tai muu hakkuun johtaja tekee kartasta hakkuun edetessä tarvittavia päivityksiä, ottaa niistä hyvän valokuvan ja välittää sen kaikille ryhmässä. Hakkuun johtaja tai myyjä voi myös merkitä tussilla hakatut ja ajetut kuvion pienin symbolein selvyydeksi hakkuun etenemisestä. Nämä symbolit siis tulevat esille päivitysvalokuvista hakkuukartasta.

15.           Hakkuukoneen tekemät tiheysseurantatulokset (1-3 kpl/kuvio) välitetään ryhmään tiedoksi.

Tässä kuvatun tiedostuskäytäntöjen mukaisesti päästään verrottomasti parempaan, ajantasaiseen ja selvempään tiedon kulkuun verrattuna perinteiseen huonosti osapuolia informoivaan ja monenlaisia harmeja ja ongelmia tuottavaan tapaan.

ENSIHARVENNUS:

1.               Harvennuksilla ja väljennyksillä jätetään parhaat eli järeimmät ja parhaiten kasvavat sekä parasta tukkilaatua tuottavat valta ja lisävaltapuut. Tästä poiketaan vain, jos laadukkaita valtapuita on liian vähän tavoitetiheyttä ajatellen.

2.               Ohjetiheydet ovat ensiharvennuksen jälkeen ko ja ku 600 - 650 (puuväli 4 m) , mä 900 (puuväli 3.3. m).

3.               Ajourien leveys hakataan enintään 4.5 mutta tavoitteellisesti 4 m levyiseksi valtapuista laskien. Ajoura voi ja sen pitää myös vähän mutkitella loivin kaartein, jotta sinne saadaan edullisin, parhaiten parhaita puita säästävä ja vähiten ajotuhoja tuottavat paikat ja suuntaukset. Korkeat ja rikkoontumiselle alttiit juurenniskat otetaan huomioon, kierretään ja väistellään ja suojataan havuilla. Ajourien on oltava vähintään 20 m etäisyydellä toisistaan. Ajourien risteykset eivät saa olla teräviä eli kiilamaisia, eikä ajokone saa oikaista mutkissa tai risteyksissä valtapuita tai juurenniskoja rikkoen.

4.               Puiden välien ei tarvitse olla aivan tasainen, koska vain parhaat puut tulee vain jättää jäljelle.

5.               Jos kuviolla on ns. puupari, jossa molemmat ovat hyvin kasvaneita ja järeitä valtapuita ja kasvavat melko lähellä toisiaan ( 2-3 m) mutta niiden ympärillä on samankokoisista valtapuista tyhjää aluetta, ne molemmat tulee jättää ja mieluummin poistaa tavoitetiheyden saamiseksi ympärillä olevia lisävalta- tai välipuita.

6.               Jos ensiharvennuksilla on ns. alamittaisia puita, eli runkoja, jotka tulisi poistaa, mutta niiden läpimitta ei riitä paperipuuksi, ne ajatellaan poistettavan hakkuun jälkeen raivaussahatyönä, eikä niiden lukumäärää tule huomioita jäävän puuston tiheysarvioinnissa

7.               Havupuukuviolle voidaan jättää ensiharvennuksessa kasvamaan koivu, jos se on valtapuu mutta ei ylispuu, se on hyväkasvuisen ja laadukkaan ja terveen näköinen, se on vaneripuuainesta, sille on riittävä kasvutila ja se voidaan poistaa ehkä seuraavassa hakkuussa (väljennyksessä) vanerirunkona.

8.               Kuvioiden rajavyöhykkeeltä poistetaan pituudeltaan lyhyempikasvuista kuviota selvästi varjostavat rungot

9.               Kuvioiden välinen rajavyöhyke käsitellään aina varsinaisen kuvion hakkuun yhteydessä, jos sille on vähäisintäkään tarvetta

10.           Reunavyöhykkeiden laitapuut eli ajouraojien ja ojien varsille, ojan ja tien penkoille jätetään puita 10 - 25 % sarkojen keskiosaa tiheämmin. Näillä reunavyöhykkeillä yhden puurivin (eli n. 4 m leveä vyöhyke) parhaat valtapuut (ja niiden puutuessa heikompilaatuisia mutta tukkiainesta olevia puita) hakataan jäämään n. 4 -5 m välein.

11.           Ylhäältä päin voi poistaa huonolaatuisia tai sairaita, tukiksi kelpaamattomia puita, selviä liikaa tilaa vieviä ylispuita tai kasvunsa lopettaneita yli-ikäisiä tai vanhempaa sukupovea edustavia puita.

12.           Motokuskin on hakttava + / - 15 % tarkkuudella tavoitellut tiheydet. Hakkuun aikana mittausta pitää tehdä tarpeeksi usein, että tavoitetiheydessä pysytään. Sitä varten kuskilla pitää olla ohjaamossa 4:n (ensiharvennuksilla) tai 5.65 m:n (väljennyksillä) mittavapa tai opetella mittaamaan tiheys puomilla (esim. 11 m puomin puoliympyrässä jokainen puu edustaa 50 kpl/ha), että tavoitetiheyteen päästään. Pelkkään silmäarviointiin ei voi luottaa, koska se on liian epätarkka.

13.           Tavallista harvempaan hakataan kun: kuusikko tai koivikko on liian laihalla maalla tai liian kuiva kasvupaikka sille puulajille tai puusto on liian heikkokasvuista, esim. pitkään jatkuneen ylitiheyden takia ja sille halutaan antaa kunnollinen kasvukannustus.  

VÄLJENNYS- ELI HARVENNUSHAKKUU:

1.               Väljennyksissä kaikki ropsi kokoiset aluspuut poistetaan valtapuuston alta, myös kuvion reunoilta.

2.               Pääsääntöisesti poistetaan alus-, väli- ja lisävaltapuita eli puita, jotka ovat jäämässä kasvussa jälkeen valtapuista.

3.               Valtapuita poistetaan, kun laatu on huono tai niitä on liikaa suhteessa tavoitetiheyteen.

4.               Väljennyksessäkin jätetään laadukkaimmat ja parhaiten kasvavat tukkipuut, jotka ovat lisäksi valta- tai lisävaltapuita

5.               Ohjetiheydet väljennyksissä ovat ku 400 (puuväli 5 m), männikössä 500 ja koivikossa 300 (puuväli 6 m).  Poikkeama saa olla koko kuviolla enintään 10 %.

6.               Männiköissä, joiden pohjamaan laatu on vähintään puolukkatyyppi, voidaan jättää järeytymään kuusi, joka on hieman lyhempi lisävaltapuu, hyväkasvuinen ja terve.

7.               Varttuneen metsän sisällä läpimitaltaan pienempien puiden ja varjossa oleva alue hakataan valtapuiden harvuuden mukaan, eikä jätetä sitä tiheämmäksi.

8.               Suuret haavat, lepät ja keloutuneet ja joskus vikaiset männytkin sekä kuolleet kuuset katkaistaan pääsääntöisesti 4-5 m pitkiksi tekopökkelöksi. Sopivassa kasvupaikassa terveen haavan voi myös jättää pystyyn.

9.               Kuvioiden laitamilla hakataan (mihin vain ylettää suurin piirtein konetta siirtämättä) kuvion/tien reunavyöhykkeelle jäänyt tiheä puska sekä alus- ja välipuut toisen kuvion valtapuuston alta kouran ulottuvilta ja myös susipuut, sekä tuoreet tuulenkaadot näköetäisyydeltä vähän kauempaakin.

10.           Teiden penkat ja laidat ja raviojan ja tien välikaistale käsitetään metsämaana ja harvennetaan kuten metsäkuviokin.

11.           Nuoresta havupuumetsästä poistetaan aina havupuita pidempi lehtipuu paitsi, jos sen latvus on vähintään 1 metrin päässä (siis vapaaväli) lähimmän havu -valtapuun oksista ja se täyttää vapaata kasvutilaa.

12.           Koivuvaltapuuston alla olevaa ja kasvatusta varten tarkoitettua kuusen taimikkoa säästetään erityisellä huolella kaadossa ja lähikuljetuksessa. Nämä koivikot hakataan plus- kelissä. Näiden koivikoiden hakkuun karsinnassa puuta ei raahata maata pitkin vaan se pidetään ilmassa.

13.           Väljennyshakkuissa motokuskilla tule ohjaamossa olla 1 m suora rima, jossa on aivan keskellä 1 cm pitkä ruuvi. Tällä tulee harjoittaa lenkousarviointia ohjaamossa välillä rungoilla riman kanssa käyden. Jos rima puun päälle asetettuna keinuu ruuvin varassa tai ruuvin pituus on juuri lenkouskaaren syvyinen, riman kohdalla puu ei ole liian lenko tukiksi. Puun tyvipaksunnoksesta koituva kaarevuus kaarnapinnassa tulee siis ottaa huomioon. Ensimmäinen 1 m tyvestä jätetään aina lenkousmittauksen ulkopuolelle.

14.           Väljennyksillä oksat puidaan aina täsmälleen telaurille, ei siis ajouran keskelle, eikä telaurien ulkopuolelle ja erityisestä telan raiteelle lähimpien puiden juurenniskojen suojaksi.

15.           Väljennyksellä kussakin työvuorossa kuski ottaa puomilla 3 koealaa min 2 t välein, merkkaa tulokset mukana kulkevaan taulukkoon ja lähettää siitä valokuvan isännälle palstan loputtua tai pyydettäessä. Taulukossa tulee olla eri sarakkeessa tavoitetiheys puomin 180 asteen kääntymän sisällä ja sen viereen tulee koealan todellinen lukema. Kolmen koealan lukema saa poiketa vain enintään 15 % puoleen tai toiseen tavoitetiheydestä.

16.           Kuvioiden rajavyöhykkeeltä poistetaan pituudeltaan lyhyempikasvuista kuviota selvästi varjostavat rungot.

17.           Kuvioiden välinen rajavyöhyke käsitellään aina varsinaisen kuvion hakkuun yhteydessä, jos sille on tarvetta.

18.           Reunavyöhykkeiden laitapuut eli ajouraojien varret ja tien penkat jätetään 10 - 25 % sarkojen keskiosia tiheämmiksi.

19.           Jos rinnakkaisilla kuvioilla kasvaa eri pituisia puita, kuvioiden väliin jätetään 4 - 5 m levyinen ajoura.

SUPERHARVENNUS

1.     Varttunet, laadukas, täysitiheä kasvatusmetsä harvennetaan n. superharvennuksella 200 r/ha = n. 7 metrin puuväli.

2.     Jätettävien puiden tulee olla kuvion parhaiten kasvavia, terveitä ja hyvä- latvuksisia.

3.     Puiden ei tarvitse olla aivan tasavälein, mutta parhaat puut on jätettävä pystyyn.

4.     Lähikuljetus tehdään ehdottomasti vain jäätyneiltä urilta.

5.     Hakkuu tehdään erityistä varovaisuutta noudattaen, että hakkuuvaurioita ei tule. 

6.     Tällaiselle kuviolle ei jätetä pääsääntöisesti väli- tai aluspuita. 

LÄHIKULJETUS

1.               Lähikuljetus EH - kuvioilla tehdään heti ja väljennyskuvioilla (joilla tukkeja) heti kun hakattujen runkojen katkonnan oikeellisuus on tarkastettu ja ajourat ovat jäätyneet pakkasella 2-3 päivän perästä.

2.               Aina kun alueella on ajouraojat, lähikuljetus tehdään pelkästään niitä huolellisesti käyttäen.

3.               Lähikuljetuksissa kuskien on ajettava ajouran keskellä ja AINA mahdollisimman kaukana kasvavista puista.

4.               Koneiden urat on valittava niin että reunapuut tai juurenniskat eivät vaurioidu.

5.               Harvennuksilla ajetaan puut pois mahdollisimman vähin vaurioin.  Tätä edistetään:

a)    Hakkaamalla tieltä käsin ja tekemällä hakkuu-ura kuvion ympäri suositellulle tyhjäksi jäävälle 4  m kuvionväliuralle.

b)    Jos laanipaikoista on pulaa, MO:n kanssa on heti suunniteltava niitä lisää järkevimpiin paikkoihin.

c)     Samaa uraa ei käytetä moneen kertaan, paitsi jos se on hyvin jäätynyt ja siinä on vahvasti havuja tai lunta.

d)    Teitä ja reuna-alueita hyödynnetään mahdollisimman paljon. Metsän käyttöä tienä vältetään. Laanille tehdään useampikin ajoreitti maan kulumisen välttämiseksi.

e)    Ojitusmätästetyllä kuviolla ajo- ja hakkuu-ura laitetaan ojan päälle.

f)      Tien varteen tehdään ajojen minimoimiseksi useampikin pino, jos pinoille ajoja metsän sisällä voidaan näin vähentää.

g)    Jo kerran hakatulla kuviolla tullaan toimeen vanhoilla ajourilla eikä hakata uusia ja vanhoja levennetään vain, kun on pakko.

h)    Jos lunta on vähän tai ei ollenkaan, lähikuljetus tehdään telattomalla ajokoneella. Maan pinta ei saa rikkoontua.

i)       Pienillä tai kapeilla kuvioilla ajourat tehdään aina ensin kuvion ympäri kuvion reunaa mukaillen ja vasta sitten kuvion läpi pituussuuntaan n. 20 m välein, jos on pakko. Ajovaurioita tuovia ajouraristeyksiä kuvion sisässä vältetään. Jos mahdollista, ajourat sijoitetaan kangasmailla ojien päälle.

j)       Pääsääntöisesti hakkuu-urat jätetään jäätymään muutamaksi päiväksi hakkuun jälkeen ennen lähikuljetusta.

k)     Lähikuljetus on tehtävä, ennen kuin puut häviävät lumeen.

l)       Talvella jäätymättömältä uralta, joissa vahinkoja tulee, saa ajaa puita pois vain, kun siitä on ensin sovittu MO:n kanssa.

m)   Jos avoimista varastopaikoista on pulaa, varovaisella lastauksella, voi paperipuu pinoja tehdä lyhytaikaisesti nojaamaan mahdollisiin järeisiin tukkipuihin max 1 m korkeuteen asti, mutta niin, että niiden kuori ei rikkoonnu yhtään.

n)    Ajo urat suunnitellaan niin (paitsi jos urat jo on, tai kyseessä on ajourametsikkö), että n. 4 m uraleveys toteutuu, mutta ajourissa saa olla loivia kaarteita ja mutkia.

o)    Ajourista EI saa kasvatuskuvioilla tulla tielle ym. niin että "oikaistaan" ja samalla rikotaan sisäkurviin jätetyksi tarkoitettuja puita, juuria tai juuren niskoja.

p)    Pääsääntöisesti pinoon purkaminen tapahtuu tien puolelta. Jos tälle on jokin este, siihen on saatava MO:n lupa.

METSÄVARASTOINTI

1.               Varastopaikat sovitaan myyjän ja ostajan kesken ennakkoon yhteistyössä.

2.               Pinot tulee laittaa paikkaan, jossa kuvioiden taimi- yms. puusto varioituu mahdollisimman vähän ja joka on mahdollisimman edullinen palstalla ajon minimoimiseksi.

3.               Jos pinon paikoista on pulaa, isäntä myös on päättämässä mihin ne laitetaan.

4.               Pääsääntöisesti puut ajetaan pois kaukokuljetuksena pian hakkuun yhteydessä ja aina ennen toukokuun alkua.

5.               Tienvarsilaani saa olla vain 6 m leveä (alkaen 0.5 m ajoraiteen reunasta) ja vain sen pituinen kuin välttämätöntä.

HAKKUUAIKA

1.               Hakkuut tehdään jäätyneellä tai lumen peittämällä, kantavalla maalla tai ilman teloja niin, että juuristovaurioita ei synny.

2.               Päätehakkuita voi tehdä sulan maan aikaan, jos kuviokohtaisesti niin sovitaan ja havupuille tehdään kattava kantosienimyrkytys.

3.               Jos maa ei ole jäätynyt riittävästi vaan antaa myöten, niin että juuristovaurioita tulee (vaikka ei edes tulisi uria), keskeytettään lähikuljetus, sillä palstalla, maan annetaan jäätyä lisää ja/tai urapaikkoja poljetaan tyhjällä maatalous- tai ajokoneella.
 

MUITA OHJEITA

1.               Ojiin tai teille ei saa jäädä juuri hakkuutähdettä. Ne on poistettava vaikka miestyönä

2.               Ojaa ei saa jättää tukkeutuneeksi esim. yli ajamisen takia niin että pyörä on särkenyt/tukkinut ojan. Paikka on merkittävä ja viimeistään varhaiskeväällä paikka on käytävä aukaisemassa puun ostajan toimesta.

3.               Ostaja vastaa unohtuneista puista ojissa tai palstalla niin, että ne poistetaan viimeistään keväällä tai kuoritaan vaarattomiksi hyönteisvaaran takia.

4.               Ostaja vastaa täysimääräisesti metsän vioituksesta (aiheuttamistaan ajoraiteista, tie- ja ojarikoista)

5.               Karsintaoksilla ja latvuksilla lisätään kantavuutta ajouraojissa.

6.               Avohakkuualoilla pakolliset jättöpuuryhmät jätetään kallionyppylöille tai kuvion reunoihin ja muihin paikkoihin. Jättöpuut valitaan pääsääntöisesti taloudellisesti vähäarvoisista puista.

7.               MO voi halutessaan käydä katsomassa ostajan kanssa puupinoa ennen kaukokuljetusta ja todeta siitäkin katkonnan oikeellisuuden tai mahdolliset virheet

8.               Ostaja toimittaa myyjälle tukkilistat päivittäin hakkuuta seuraava päivänä.

9.               Rinteillä, joissa koneilla ei joka kohtaan päästä, ostaja ja myyjä neuvottelevat miten toimitaan. Puita pyritään kaatamaan vaikka miestyönä ja vinssaamaan koneen ulottuville tai kaatamaan alarinteeseen ja karsittuna

liu´uttumaan riittävän pitkälle kuormaimen ulottuville.

10.           Aukeiden ja vesistöjen reunavyöhykkeillä, joissa hakkuun jälkeinen tuulenkaatovaara on ilmeinen, jätetään tuuleen sopeutuneita lehtipuita rivi tuulen pysäyttäjiksi aivan kuvion reunaan.

11.           Harvennuksilla ja väljennyksillä tulee kelin ja valojen puolesta pystyä näkemään selvästi puiden latvat, joita kuskin on jatkuvasti tarkkailtava puuvalintoja tehdessään.

Puun ostaja on velvollinen noudattamaan tämän laatuhakkuuohjeen noudattamista, mikä tulee olla kirjallisesti sovittu myös kaupan ehtona.

                 Veli-Jussi Jalkanen